Tuore marjojen säilyvyys on hankala asia puutarhatuonnossa. Ihmiset haluavat ostaa niitä, mutta miten marjat saisi tuoreena kauppaan, ilman että ne pilaantuisivat matkalla?
Kiinalainen tutkijaryhmä on keksinyt tähän ratkaisun. He ova havainneet, että mustikan lehdistä tehty pinnoite, paransi marjojen säilyvyyttä kaupassa. Tämä madollistaisi, sen että marjat saataisiin esipestyinä kauppaan ja olisivat saman tien valmiita syötäviksi. Tällä hetkellä mustikat myydään kaupassa pesemättöminä, sillä mustikoiden pesu tuhoaa niiden luonnollisen suojakerroksen.
Mustikan lehtiä myydään jo vaihtoehtokaupoissa luonnollisena parannuskeinona niiden korkean antioksidantti pitoisuuden takia. Antioksidantit ovat kemiallisia antimikrobikeskittymiä, jotka suojelevat marjaa sieniä ja bakteereja vastaan.
Marjat upotettiin pinnoitteeseen ja sen annettiin kuivua huoneen lämpötilassa, joka muodosti kuivuneen pinnoitteen.
Tutkijat ehdottivat, että pinnoite voitaisiin spraijata marjoihin, kun ne tulevat liukuhihnasta, tämä tosin voisi lisätä mustikoiden hintaa.
Tutkimustuloksen julkaistiin ensin Postharvest Biology and Technology lehdessä.
Näin hyvät tutkimustulokset voivat hyvinkin levitä puutarhatuotantoon ja siitä eteenpäin, sillä kuluttajat haluavat tuoreita ja helposti syötäviä mustikoita
Lähteet:
http://www.hortweek.com/leaf-extract-extended-shelf-life-blueberries-says-us-researcher/edibles/article/1297611
Julkaistu: 5.6.2014
Haettu: 21.11.2014
perjantai 21. marraskuuta 2014
Ison-Britannian marjantuottajat taistelevat vanhentunutta tietoa vastaan Hortweek-lehden artikkeli 11.7.2014 Gavin McEvan
Mediaa on hankala hallita ja se voi antaa huonoa mainosta tuottajapuolelle. Erityisesti jos tieto on vanhentunutta, kuten Ison-Britannian hedelmän tuottajille on käynyt.
Ison-Britannian kesähedelmien tuottaja liitto (BSF) on ilmoittanut, että European Food Standards Agency Panel reportti biologisista vaaroista ei koske Ison-Britannian marjoja ja hedelmiä.
BSF:n puheenjohtaja Laurence Olins ilmoitti tästä The Times lehdelle sanoen:" Raportti perustuu vanhentuneeseen tietoon, joka koskee pakastemarjojen tuontia kehitysmaista Eurooppan vuodelta 2012"
Olins jatkoi:" Ison-Britannian pehmyt-hedelmä tuotannolla on hyvin tarkka turvallisuus ja hygienia järjestelmä, kuten agencyn ruokastandardit osoittavat, Isossa-Britanniassa ei ole ollut mitään ongelmia mansikoiden kanssa"
Raportissa kerrottiin, että marjojen riski noro-viruksen saastumisesta ovat tuotannossa ja "luultavasti" sisältävät sadevettä, joka on tullut viemäristä tai jäteveden seasta kasteluveden lähteisiin tai marjapelloilta viemärivettä sisältävästä viljelyvedestä, jota käytetään kasteluun tai kemiallisten aineiden laimentamiseen. Tätä kasteluveden saastuminen on aiheutunut viljelijöiden, ruoan käsittelijät tai sadonkorjuu.
Tuore ja valmistellut tuotteet ovat aiheuttaneet yli puoli miljoonaa ruokamyrkytystä Britanniassa, Food Standards Authority vuonna 2009.
Todennäköisesti tämä juttu päättyi tuohon puheenjohtaja Olins tiedotustilaisuuteen, mutta väärä tieto on todellinen uhkatekijä tuoretuotteiden tuotannossa, varsinkin jos huhu koskee salmonellaa ja muita sellaisia tauteja. Huhuja on yleensä hankala kitkeä ja yksi paha huhu voi pahimmassa tapauksessa pilata koko tuotteen kaupan.
Lähde: http://www.hortweek.com/berry-sector-fights-back-outdated-report/edibles/article/1302964
Haettu 21.11.2014
Ison-Britannian kesähedelmien tuottaja liitto (BSF) on ilmoittanut, että European Food Standards Agency Panel reportti biologisista vaaroista ei koske Ison-Britannian marjoja ja hedelmiä.
BSF:n puheenjohtaja Laurence Olins ilmoitti tästä The Times lehdelle sanoen:" Raportti perustuu vanhentuneeseen tietoon, joka koskee pakastemarjojen tuontia kehitysmaista Eurooppan vuodelta 2012"
Olins jatkoi:" Ison-Britannian pehmyt-hedelmä tuotannolla on hyvin tarkka turvallisuus ja hygienia järjestelmä, kuten agencyn ruokastandardit osoittavat, Isossa-Britanniassa ei ole ollut mitään ongelmia mansikoiden kanssa"
Raportissa kerrottiin, että marjojen riski noro-viruksen saastumisesta ovat tuotannossa ja "luultavasti" sisältävät sadevettä, joka on tullut viemäristä tai jäteveden seasta kasteluveden lähteisiin tai marjapelloilta viemärivettä sisältävästä viljelyvedestä, jota käytetään kasteluun tai kemiallisten aineiden laimentamiseen. Tätä kasteluveden saastuminen on aiheutunut viljelijöiden, ruoan käsittelijät tai sadonkorjuu.
Tuore ja valmistellut tuotteet ovat aiheuttaneet yli puoli miljoonaa ruokamyrkytystä Britanniassa, Food Standards Authority vuonna 2009.
Todennäköisesti tämä juttu päättyi tuohon puheenjohtaja Olins tiedotustilaisuuteen, mutta väärä tieto on todellinen uhkatekijä tuoretuotteiden tuotannossa, varsinkin jos huhu koskee salmonellaa ja muita sellaisia tauteja. Huhuja on yleensä hankala kitkeä ja yksi paha huhu voi pahimmassa tapauksessa pilata koko tuotteen kaupan.
Lähde: http://www.hortweek.com/berry-sector-fights-back-outdated-report/edibles/article/1302964
Haettu 21.11.2014
torstai 20. marraskuuta 2014
Varastoi oikein!
Vihannesten varastointi on vaikeaa ja tarkkuutta vaativaa työtä. Pitää osata katsoa oikea ilmankosteus, oikea lämpötila ja varasto täytyy pitää siistinä, jotteivät taudit pääse leviämään, täytyy olla myös tarkkana, että varastoi vain yhtä laatua hedelmiä ja vihanneksia yhteen varastoon, koska etyleeni saattaa levitä helpommin.
Puutarha&Kauppa lehden numerossa 10 23.5.2013 artikkelissa Varastoi oikein! Kerrotaan kuinka vihannesten varastoinnissa onnistuu helposti.
Ensin täytyy katsoa, että lämplötila on oikein eli, että kasvien hengitys on oikein, sillä hengittäessään kasvit tuottavat itselleen energiaa ja tämän takia lämpötilasta täytyy huolehtia, koska mitä enemmän kasvit hengittävät, sitä nopeammin ne käyttävät energiavarastonsa loppuun. Tämän takia kasvien esijäähdytyksellä on tärkeä osa, koska mitä nopeammin kasvit jäähdyttää sadonkorjuun jälkeen, niin sitä vähemmän energiaa ne ehtivät käyttää omaan hengittämiseensä. Myös varaston ilmankosteus on hyvä pitää korkeana, koska mitä korkeampi ilmankosteus on, sitä vähemmän kasvit haihduttavat ja kuivuvat ja sitä vähemmän tulee hävikkiä.
Vihannesten ja hedelmien varastoissa sekä ilmankosteus, että varaston lämpötila täytyy pitää mahdollisimman tasaisena, sillä jos se ei ole tasainen, niin kosteus saattaa tiivistyä vihannesten ja hedelmien pinnalle ja tällöin taudit saattavat iskeä tuotteisiin. Varaston on myös hyvä pitää siistinä, jotta taudit eivät leviäisi varsinkin harmaahome saattaa levitä helpommin likaisessa varastossa.
Etyleeni on kasvihormoni, joka vaikuttaa kasvisolukon vanhenemiseen, pehmenemiseen ja kypsymiseen. Osa hedelmistä ja vihanneksista on herkkiä etyleenille, ja tämän takia olisi hyvä pitää esim. omena varastossa vain pelkkiä omenia. Tämän lisäksi etyleeniä saattaa tulla varastoon, jos siellä on kasvitauteja, varaston lämpötila on liian korkea, ilmankosteus on liian alhainen ja jos ne ovat saaneet vaurioita sadonkorjuussa tai varastoinnissa.
Vain teknisesti korkeissa varastoissa on mahdollista valvoa kaikkea näitä, mutta suurimmissa osissa suomalaisissa hedelmä- ja vihannesvarastoissa näitä ei pystytä mitenkään valvomaan ja silloin viljelijän ammattitaito korostuu.
Puutarha&Kauppa lehden numerossa 10 23.5.2013 artikkelissa Varastoi oikein! Kerrotaan kuinka vihannesten varastoinnissa onnistuu helposti.
Ensin täytyy katsoa, että lämplötila on oikein eli, että kasvien hengitys on oikein, sillä hengittäessään kasvit tuottavat itselleen energiaa ja tämän takia lämpötilasta täytyy huolehtia, koska mitä enemmän kasvit hengittävät, sitä nopeammin ne käyttävät energiavarastonsa loppuun. Tämän takia kasvien esijäähdytyksellä on tärkeä osa, koska mitä nopeammin kasvit jäähdyttää sadonkorjuun jälkeen, niin sitä vähemmän energiaa ne ehtivät käyttää omaan hengittämiseensä. Myös varaston ilmankosteus on hyvä pitää korkeana, koska mitä korkeampi ilmankosteus on, sitä vähemmän kasvit haihduttavat ja kuivuvat ja sitä vähemmän tulee hävikkiä.
Vihannesten ja hedelmien varastoissa sekä ilmankosteus, että varaston lämpötila täytyy pitää mahdollisimman tasaisena, sillä jos se ei ole tasainen, niin kosteus saattaa tiivistyä vihannesten ja hedelmien pinnalle ja tällöin taudit saattavat iskeä tuotteisiin. Varaston on myös hyvä pitää siistinä, jotta taudit eivät leviäisi varsinkin harmaahome saattaa levitä helpommin likaisessa varastossa.
Etyleeni on kasvihormoni, joka vaikuttaa kasvisolukon vanhenemiseen, pehmenemiseen ja kypsymiseen. Osa hedelmistä ja vihanneksista on herkkiä etyleenille, ja tämän takia olisi hyvä pitää esim. omena varastossa vain pelkkiä omenia. Tämän lisäksi etyleeniä saattaa tulla varastoon, jos siellä on kasvitauteja, varaston lämpötila on liian korkea, ilmankosteus on liian alhainen ja jos ne ovat saaneet vaurioita sadonkorjuussa tai varastoinnissa.
Vain teknisesti korkeissa varastoissa on mahdollista valvoa kaikkea näitä, mutta suurimmissa osissa suomalaisissa hedelmä- ja vihannesvarastoissa näitä ei pystytä mitenkään valvomaan ja silloin viljelijän ammattitaito korostuu.
Referaatti Hortscience helmikuu 2013 artikkelista effects of rapid consecutive postharvest 1-Methylcyclopropene treatment of fruit quality and storage dissorder on appels
Artikkelin kirjoittajat:
Jennifer DeEll
Behrouz Ensari-Moghaddan
Tutkijat aloittavat kertomalla, että 1-MCP on etyleenin estäjä, eli se myöhentää hedelmän kypsymistä. Tutkijat jatkavat kertomalla, että 1-MCP, myydään SmartFresh nimekkeellä sadonkorjuun jälkeiseen hoitoon ja sitä käytetään yleisesti monissa omenatiloissa. Tutkijat lisäävät, että 1-MCP vähentää etyleenin tuotantoa ja kasvin hengitystä ja se parantaa hedelmän lujuutta ja happosäilytystä. Tutkijat kertovat vielä, että 1-MCP nostaa tutkitusti omenan stressinoireita. Vielä tutkijat lisäävät, että SmartFresh-tuotteiden käyttöä laajennettiin Kanadassa vuonna 2011, niin että se sallii neljä käyttökertaa 1-MCP 240 päivää sadonkorjuun jälkeen, tämän takia monissa varastoissa omenoille annetaan 1-MCP hoitoa useamman kerran varaston täyttämisen jälkeen.
Tutkijat kertovat, että tämä on lisäänyt kiinnostusta omenan varastoinnista, että niissä käytettäisiin enemmän kuin yhtä laitetta, joka tuottaisi 1-MCP:ä. Tutkijat kertovat, että 1-MCP voisi parantaa omenoiden laatua, mutta voi lisätä omenoiden häiriöitä varastossa. Tutkijat jatkavat, että alustavat tutkimukset osoittavat, että 1-MCP hoidot hallitun ilmanvarastoissa parantavat tukevuuden säilyvyyttä ja vähentää etyleenin tuotantoa. Tutkijat lisäävät, että tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nopeita perättäisiä 1-MCP hoitoja omenien sadonkorjuun aikana 1-2 päivää sadonkorjuun jälkeen.
Tutkimusmateriaali ja -tavat
Tutkijat kertovat, että tutkimusmateriaalina käytettiin McIntosh-lajikkeen omenoita, jotka kerättiin 12-19.9 samalta kaupalliselta hedelmätilasta Norfolk countysta Ontariosta Kanadasta. Tutkijat kertovat, että pohdittiin oliko omenoiden hoitaminen yksi päivä sadonkorjuun jälkeen joko yhdellä laitteella annettu 1-MCP hoito, jolla annettiin kaksinkertaisella pitoisuudella samanarvoinen kuin laitteella, jolla annettiin SmartFreshia. Tutkijat jatkavat, että kolme laatikkoa pidettiin ilmavarastossa 0,5 C lämpötilassa 3-6 kuukautta tai CA-varastossa 6-9 kuukautta.
Hedelmän laadun arviointi
Tutkijat kertovat, että omenien sisäistä etyleeni-pitoisuutta tutkittiin ottamalla 3ML näyte jokaisesta omenasta CP-3800 chromatograffitilla.
Hedelmän tukevuus
Tutkijat kertovat, että hedelmien tukevuus pääteltiin ottamalla omenan kuoresta näyte, vastakkaisilta puolilta käyttämällä elektronista tekstuuri analysaattoria.
Tulokset ja keskustelu
Tutkijat kertovat, että kuten odotettiin 1-MCP hoito paransi omenien säilyvyyttä ja vähensi hedelmien sisäistä etyleenituotantoa. Tutkijat kertovat, että tuloksien mukaan enemmän kuin yksi laite voi parantaa omenan säilvyyttä McIntosh-lajikkeilla erityisesti pitkässä varastoinnissa. Tutkijat jatkavat, että kaikki 1-MCP hoidot vähensivät pintapuolisten vammojen kehityksessä, ilmanvarastointi omenoilla ei ollut mitään vaikutusta vammojen esiintymistiheydelle kuin useissa 1 MCO hoidoissa.
Tutkijat kertovat, myös että ydin ruskettuminen väheni 1-MCP ilmavarastoissa, mutta puolen vuoden jälkeen esiintyi paljon enemmän ydin ruskettumista. Tutkijat jatkavat, että ydin ruskettuminen on huomattavasti yleisempää hedelmillä, joilla on korkeat typpiarvot, ja tämä johtuu siitä, että hedelmät ovat kasvaneet puun varjoisissa osissa. Tutkijat jatkavat, että hedelmillä, jotka olivat olleet hallitun ilman varastoissa oli huomattavia ulkoisia hiilidioksidivaurioita.
Tutkijat kertovat lopuksi, 1-MCP hoidot nostivat McIntosh omenien ydin ruskettumista, jos niille annettiin hoitoja kaksi kertaa tai jos hoidettiin antamalla kaksinkertainen annos yhdellä hoitokerralla. Tutkijat jatkavat, että tämä osoittaa, että tämä osoittaa olevan joitakin riskejä 1-MCP hoidoissa, varsinkin, jos omenia säilytetään kuusi kuukautta ilma varastossa tai yhdeksän kuukautta hallitun ilman varastoissa.
Jennifer DeEll
Behrouz Ensari-Moghaddan
Tutkijat aloittavat kertomalla, että 1-MCP on etyleenin estäjä, eli se myöhentää hedelmän kypsymistä. Tutkijat jatkavat kertomalla, että 1-MCP, myydään SmartFresh nimekkeellä sadonkorjuun jälkeiseen hoitoon ja sitä käytetään yleisesti monissa omenatiloissa. Tutkijat lisäävät, että 1-MCP vähentää etyleenin tuotantoa ja kasvin hengitystä ja se parantaa hedelmän lujuutta ja happosäilytystä. Tutkijat kertovat vielä, että 1-MCP nostaa tutkitusti omenan stressinoireita. Vielä tutkijat lisäävät, että SmartFresh-tuotteiden käyttöä laajennettiin Kanadassa vuonna 2011, niin että se sallii neljä käyttökertaa 1-MCP 240 päivää sadonkorjuun jälkeen, tämän takia monissa varastoissa omenoille annetaan 1-MCP hoitoa useamman kerran varaston täyttämisen jälkeen.
Tutkijat kertovat, että tämä on lisäänyt kiinnostusta omenan varastoinnista, että niissä käytettäisiin enemmän kuin yhtä laitetta, joka tuottaisi 1-MCP:ä. Tutkijat kertovat, että 1-MCP voisi parantaa omenoiden laatua, mutta voi lisätä omenoiden häiriöitä varastossa. Tutkijat jatkavat, että alustavat tutkimukset osoittavat, että 1-MCP hoidot hallitun ilmanvarastoissa parantavat tukevuuden säilyvyyttä ja vähentää etyleenin tuotantoa. Tutkijat lisäävät, että tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nopeita perättäisiä 1-MCP hoitoja omenien sadonkorjuun aikana 1-2 päivää sadonkorjuun jälkeen.
Tutkimusmateriaali ja -tavat
Tutkijat kertovat, että tutkimusmateriaalina käytettiin McIntosh-lajikkeen omenoita, jotka kerättiin 12-19.9 samalta kaupalliselta hedelmätilasta Norfolk countysta Ontariosta Kanadasta. Tutkijat kertovat, että pohdittiin oliko omenoiden hoitaminen yksi päivä sadonkorjuun jälkeen joko yhdellä laitteella annettu 1-MCP hoito, jolla annettiin kaksinkertaisella pitoisuudella samanarvoinen kuin laitteella, jolla annettiin SmartFreshia. Tutkijat jatkavat, että kolme laatikkoa pidettiin ilmavarastossa 0,5 C lämpötilassa 3-6 kuukautta tai CA-varastossa 6-9 kuukautta.
Hedelmän laadun arviointi
Tutkijat kertovat, että omenien sisäistä etyleeni-pitoisuutta tutkittiin ottamalla 3ML näyte jokaisesta omenasta CP-3800 chromatograffitilla.
Hedelmän tukevuus
Tutkijat kertovat, että hedelmien tukevuus pääteltiin ottamalla omenan kuoresta näyte, vastakkaisilta puolilta käyttämällä elektronista tekstuuri analysaattoria.
Tulokset ja keskustelu
Tutkijat kertovat, että kuten odotettiin 1-MCP hoito paransi omenien säilyvyyttä ja vähensi hedelmien sisäistä etyleenituotantoa. Tutkijat kertovat, että tuloksien mukaan enemmän kuin yksi laite voi parantaa omenan säilvyyttä McIntosh-lajikkeilla erityisesti pitkässä varastoinnissa. Tutkijat jatkavat, että kaikki 1-MCP hoidot vähensivät pintapuolisten vammojen kehityksessä, ilmanvarastointi omenoilla ei ollut mitään vaikutusta vammojen esiintymistiheydelle kuin useissa 1 MCO hoidoissa.
Tutkijat kertovat, myös että ydin ruskettuminen väheni 1-MCP ilmavarastoissa, mutta puolen vuoden jälkeen esiintyi paljon enemmän ydin ruskettumista. Tutkijat jatkavat, että ydin ruskettuminen on huomattavasti yleisempää hedelmillä, joilla on korkeat typpiarvot, ja tämä johtuu siitä, että hedelmät ovat kasvaneet puun varjoisissa osissa. Tutkijat jatkavat, että hedelmillä, jotka olivat olleet hallitun ilman varastoissa oli huomattavia ulkoisia hiilidioksidivaurioita.
Tutkijat kertovat lopuksi, 1-MCP hoidot nostivat McIntosh omenien ydin ruskettumista, jos niille annettiin hoitoja kaksi kertaa tai jos hoidettiin antamalla kaksinkertainen annos yhdellä hoitokerralla. Tutkijat jatkavat, että tämä osoittaa, että tämä osoittaa olevan joitakin riskejä 1-MCP hoidoissa, varsinkin, jos omenia säilytetään kuusi kuukautta ilma varastossa tai yhdeksän kuukautta hallitun ilman varastoissa.
Referaatti Hortscience-lehden 10/2013 artikkelista Oso-lajin mansikoiden varastointi hallitussa ilmansäädössä, jossa on dityppioksidi-kaasua
Artikkelin kirjoittajat:
Luis Carlos Cunha Junior
Angelo Pedro Jacomino&Marcos Jose Trevisan
Gustavo Henrique de Almeida Teixeira
Tutkijat aloittavat kertomalla, että mansikka on monien kuluttajien suosikki, sen maun ja punaisen värin takia. Mutta se ei kestä varastossa kauaa, koska sillä on korkea hengitystaajuus ja varastossa se huononee nopeasti, se on myös herkkä mekaaniselle vauriolle. Tutkijat jatkavat, että yksi tapa pidentää mansikan varasto säilyvyyttä on nostaa kalsium pitoisuutta yhdessä pakastuksen kanssa. Tutkijat jatkavat, että ilmanpitoisuuden noston huonot puolet on se, että korkea hallittu ilmapitoisuusjohtaa usein hedelmien soluvahinkoihin ja maun huononemiseen. Tutkijat kertovat, että muitakin kaasuja on kokeiltu, joista yksi niistä on dityppioksidi-kaasu. Tutkijoiden mukaan dityppioksidi-kaasu tutkitusti säilyttää hyvin hedelmiä, eikä se ole ihmiselle myrkyllinen, tutkijat jatkavat, että hedelmien fysiologisista muutoksista ei ole arvioita, tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia niitä,
Tutkimusmateriaali ja -tavat
Tutkijat kertovat, että kasvimateriaalina käytettiin mansikan Oso-lajiketta. Tutkijat jatkavat, että mansikat kerättiin kaupalliselta hedelmätilalta Brasiliasta, Sao Paolon-osavaltiosta Valinhosin kunnasta. Tutkijoiden mukaan mansikat olivat sadonkorjuuhetkellä hyvän laatuisia ja, että korjuun jälkeen ne laitettiin varastoon, joka oli jaettu neljään pienempään kammioon, joissa oli kalsium kaasua. Tutkijat lisäävät, että tämän lisäksi varastosta tuotettiin samaa kaasuseosta, päivittäistä näytteenottoa ja tutkimuksia varten.
Arviointitavat
Tutkijat kertovat, että sadonkorjuunjälkeistä hävikkiä arvioitiin 440 mansikan kaasuseosryhmissä, pienemmissä kammioissa. Tutkijat jatkavat, että mansikan todettiin saaneen kaasua, jos 25 neliömillimetrin-ala näytti siltä, että se oli saanut kaasua.
Koostumus
Tutkijat kertovat, että hedelmän tukevuus arvioitiin käsinkäytettävällä penetromittarilla Samar 53200, jossa oli pora, johon oli kiinnitetty 6mm diatermiterä, tulokset annettiin newtoneina.
Väri
Tutkijat kertovat, että mansikan värin määrittämiseen käytettiin Minolta CR-300 värimittaria ja tulokset annettiin lumeneina.
Hengitys aktiivisuus
Tutkijat kertovat, että mansikan hengityksen aktiivisuutta määritettiin käyttämällä 4 replikaattoria, joita käytettiin mittaamaan tätä arvoa. Tutkijat jatkavat, että jokaisessa mansikka varastossa oli 1,2 kg mansikkaa. Dityppioksidi-kaasun tarvetta määriteltiin, joka toinen päivä mittaamalla eroja dityppioksidikaasun pitoisuudessa.
Etanoli ja asetaldehydi
Tutkijat kertovat, että asetaldehydi määreteltiin 4g murskattuna, eli 0.0854 g mansikoita laitettiin 400 ml tislattuun veteen osat olivat 1, 0, 10, 0 ja 20,0 ml näytettä laitettiin mittapulloon. Tutkijat jatkavat, että 100 mL tislattua vettä siirrettiin hermeettiseen mittapulloon. Tutkijat kertovat, että etanoli käyrä painoi asetettiin 0,01, 0,14,0,819 etanolia laitettiin 200 mL mittapulloon kylmää tislattua vettä.
Tulokset
Tutkijoiden mukaan sadonkorjuunjälkeinen pilaatuunminen saatiin vähennettyä käyttämällä dityppioksidia. Tutkijat kertovat, että kun dityppioksidi pitoisuutta nostettaessa havaittiin sadonkorujuunjälkeisen pilaatuminen vähen. Tutkijat jatkavat, että pienellä pitoisuudella ei ollut vaikutusta. Tutkijat kertovat, että pilaantuminen tuli esille kahdeksantena päivänä. Tutkijat kertovat, että dityppioksidi vaikutti hengitysaktiivisuuteen kontrolliryhmän mansikoilla. Tutkijoiden mukaan varaston ilman rikastuttaminen dityppioksidilla ei vaikuttanut etanolitasoon. Tutkijat lisäävät, että varastoinnin loputtua, kun mitattiin mansikoiden asetaldehyde-taso kontrolli-ryhmän mansikoilla oli suurempi kuin varastoiduilla mansikoilla. Tutkijat kertovat, että laadulla, tekstuurilla ja värillä ei ollut eroa hoitojen välillä.
Keskustelu
Tutkijoiden mukaan mansikoiden sadonkorjuunjälkeiselle pilaantumisella on dityppioksidilla on jo tehty muita tutkimuksia. Tutkijat kertovat, että dityppioksidi hallitseminen varastointi pilaantuminen on patogeeni ja aktivoi mansikan puolustusmekanismin, koska dityppioksidi vaikuttaa siihen. Tutkijat jatkavat, että dityppioksidi-pitoisuus parantaa hedelmän varastosäilyvyyttä, kuin muut kaasut ja että dityppioksdikaasu eroaa hiilidioksidista, siten että se ei huononna mansikoiden laatua. Tutkijat sanovat, vielä että dityppioksidi parantaa mansikan säilyvyyttä kahdeksalla päivällä, ja se vähensi mansikan hengitystä ja eikä lisännyt etanolin eikä asetaldehydi-tasoa.
Luis Carlos Cunha Junior
Angelo Pedro Jacomino&Marcos Jose Trevisan
Gustavo Henrique de Almeida Teixeira
Tutkijat aloittavat kertomalla, että mansikka on monien kuluttajien suosikki, sen maun ja punaisen värin takia. Mutta se ei kestä varastossa kauaa, koska sillä on korkea hengitystaajuus ja varastossa se huononee nopeasti, se on myös herkkä mekaaniselle vauriolle. Tutkijat jatkavat, että yksi tapa pidentää mansikan varasto säilyvyyttä on nostaa kalsium pitoisuutta yhdessä pakastuksen kanssa. Tutkijat jatkavat, että ilmanpitoisuuden noston huonot puolet on se, että korkea hallittu ilmapitoisuusjohtaa usein hedelmien soluvahinkoihin ja maun huononemiseen. Tutkijat kertovat, että muitakin kaasuja on kokeiltu, joista yksi niistä on dityppioksidi-kaasu. Tutkijoiden mukaan dityppioksidi-kaasu tutkitusti säilyttää hyvin hedelmiä, eikä se ole ihmiselle myrkyllinen, tutkijat jatkavat, että hedelmien fysiologisista muutoksista ei ole arvioita, tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia niitä,
Tutkimusmateriaali ja -tavat
Tutkijat kertovat, että kasvimateriaalina käytettiin mansikan Oso-lajiketta. Tutkijat jatkavat, että mansikat kerättiin kaupalliselta hedelmätilalta Brasiliasta, Sao Paolon-osavaltiosta Valinhosin kunnasta. Tutkijoiden mukaan mansikat olivat sadonkorjuuhetkellä hyvän laatuisia ja, että korjuun jälkeen ne laitettiin varastoon, joka oli jaettu neljään pienempään kammioon, joissa oli kalsium kaasua. Tutkijat lisäävät, että tämän lisäksi varastosta tuotettiin samaa kaasuseosta, päivittäistä näytteenottoa ja tutkimuksia varten.
Arviointitavat
Tutkijat kertovat, että sadonkorjuunjälkeistä hävikkiä arvioitiin 440 mansikan kaasuseosryhmissä, pienemmissä kammioissa. Tutkijat jatkavat, että mansikan todettiin saaneen kaasua, jos 25 neliömillimetrin-ala näytti siltä, että se oli saanut kaasua.
Koostumus
Tutkijat kertovat, että hedelmän tukevuus arvioitiin käsinkäytettävällä penetromittarilla Samar 53200, jossa oli pora, johon oli kiinnitetty 6mm diatermiterä, tulokset annettiin newtoneina.
Väri
Tutkijat kertovat, että mansikan värin määrittämiseen käytettiin Minolta CR-300 värimittaria ja tulokset annettiin lumeneina.
Hengitys aktiivisuus
Tutkijat kertovat, että mansikan hengityksen aktiivisuutta määritettiin käyttämällä 4 replikaattoria, joita käytettiin mittaamaan tätä arvoa. Tutkijat jatkavat, että jokaisessa mansikka varastossa oli 1,2 kg mansikkaa. Dityppioksidi-kaasun tarvetta määriteltiin, joka toinen päivä mittaamalla eroja dityppioksidikaasun pitoisuudessa.
Etanoli ja asetaldehydi
Tutkijat kertovat, että asetaldehydi määreteltiin 4g murskattuna, eli 0.0854 g mansikoita laitettiin 400 ml tislattuun veteen osat olivat 1, 0, 10, 0 ja 20,0 ml näytettä laitettiin mittapulloon. Tutkijat jatkavat, että 100 mL tislattua vettä siirrettiin hermeettiseen mittapulloon. Tutkijat kertovat, että etanoli käyrä painoi asetettiin 0,01, 0,14,0,819 etanolia laitettiin 200 mL mittapulloon kylmää tislattua vettä.
Tulokset
Tutkijoiden mukaan sadonkorjuunjälkeinen pilaatuunminen saatiin vähennettyä käyttämällä dityppioksidia. Tutkijat kertovat, että kun dityppioksidi pitoisuutta nostettaessa havaittiin sadonkorujuunjälkeisen pilaatuminen vähen. Tutkijat jatkavat, että pienellä pitoisuudella ei ollut vaikutusta. Tutkijat kertovat, että pilaantuminen tuli esille kahdeksantena päivänä. Tutkijat kertovat, että dityppioksidi vaikutti hengitysaktiivisuuteen kontrolliryhmän mansikoilla. Tutkijoiden mukaan varaston ilman rikastuttaminen dityppioksidilla ei vaikuttanut etanolitasoon. Tutkijat lisäävät, että varastoinnin loputtua, kun mitattiin mansikoiden asetaldehyde-taso kontrolli-ryhmän mansikoilla oli suurempi kuin varastoiduilla mansikoilla. Tutkijat kertovat, että laadulla, tekstuurilla ja värillä ei ollut eroa hoitojen välillä.
Keskustelu
Tutkijoiden mukaan mansikoiden sadonkorjuunjälkeiselle pilaantumisella on dityppioksidilla on jo tehty muita tutkimuksia. Tutkijat kertovat, että dityppioksidi hallitseminen varastointi pilaantuminen on patogeeni ja aktivoi mansikan puolustusmekanismin, koska dityppioksidi vaikuttaa siihen. Tutkijat jatkavat, että dityppioksidi-pitoisuus parantaa hedelmän varastosäilyvyyttä, kuin muut kaasut ja että dityppioksdikaasu eroaa hiilidioksidista, siten että se ei huononna mansikoiden laatua. Tutkijat sanovat, vielä että dityppioksidi parantaa mansikan säilyvyyttä kahdeksalla päivällä, ja se vähensi mansikan hengitystä ja eikä lisännyt etanolin eikä asetaldehydi-tasoa.
tiistai 11. marraskuuta 2014
Retkipäivä 30.10 DS-Smithin Tampereen tehdas
DS-Smithin Tampereen tehdas (entinen Tako, entinen SEA) kuuluu DS-Smith konserniin, joka on englantilainen yhtiö, joka on perustettu vuonna 1940 ja listattu Lontoon pörssiin. Eli kuten tuli kerrottua DS-Smith on iso kansainvälinen konserni ja Tampereen tehdas on vain yksi osa sitä ja vain yksi Suomen tehtaista.
Tampereen tehdas
Tampereen tehdas on 3 hehtaaria iso automatisoitu tehdas, jossa on 130 työntekijää. Tampereen tehdas jalostaa pahvilaatikoita muille DS-Smith konsernin Suomen tehtaille ja neljälle muulle pienemmälle tehtaalle. Pahvilaatikoilla on hyvin vahvat kotimaiset markkinat, koska pahvilaatikoita ei kannata myydä ulkomaille, koska niitä tehdään lähes jokaisessa maassa. Tosin 1980-luvulla pahvilaatikoita vietiin Neuvostoliittoon. Tosin pahvilaatikoita voi tilata ulkomailta esimerkiksi. pizzeriat tekevät näin. Pahvilaatikoita kannattaa valmistaa Suomessa myös siksi, koska Suomi on Euroopan laitamilla, joten laatikoiden tuominen esimerkiksi Saksasta olisi liian kallista, Suomella on myös omaa paperi tuotantoa, joten se on myös siksi kannattavaa. Pahvit tuodaan paperitehtailta suurissa paaleissa ja ne tehdään kootaan pahvilaatikkotehtaissa.Englannista tilataan joitain materiaaleja.
Tampereen tehdas on ympäristöystävällinen, esimerkiksi sekajätteenmäärää on saatu laskettua 50%, tehtaassa noudatetaan suljettua kiertoa ja tämän lisäksi pahvijäte voidaan kierrättää taas uudestaan pahviksi tai kartanongksi. Tampereen tehdas sai FSC-sertifikaatin vuonna 2014 ja se voitti vuonna 2011 LEAN onnistumistarina palkinnon.
Pahvilaatikon valmistus
Pahvilaatikon valmistus alkaa laatikon myymisellä.
Ensin myyntiedustaja käy asiakkaan tilalla, näyttää malleja ja kun asiakas on valinnut haluamansa mallin, niin suunnittelija alkaa tekemään prototyyppiä, joka tehdään valmiiksi saakka ja sitten se lähetetään asiakkaalle. Asiakas kokeilee prototyyppiä, josta tehdään uusi malli ja sitten graafikot tai mainostoimisto tekevät laatikon ulkoasun valmiiksi.
Vaihtoehtoisesti asiakas kutsutaan tehtaalle, jossa asiakas, myyntiedustaja, designpäällikkö ja pakkauspäällikkö suunnittelevat sen yhdessä.
Kun laatikkomalli on hyväksytty. Aaltopahvirulla laitetaan muotoleikataan eli strassataan. Asiakas kokoaa laatikkonsa itse tai sitten Ahvenanmaalla tai Itä-ja Keski-Suomessa, joissa tilat ovat isoja asiakkaalla on yleensä laatikon kokoamiskoneet.
Tulevaisuus
Tulevaisuudessa yhä useammat viljelijät alkavat käyttämään moduulimittaisia laatikoita eli laatikoita joiden ulkomitat ovat 600x400mm, koska keskusliikkeet alkavat vaatimaan tätä yhä enemmän, sillä se helpottaa tuotteiden varastointia ja kuljetusta, kun laatikot saadaan laitettu päällekkäin ja näin ne saadaan laitettu pienempään tilaan. Myös yhä enemmän aletaan tehdä pienempiä pahvilaatikoita kartongista, sillä kartonki on halvempaa ja pienempää kuin aaltopahvi. Kartonkisista laatikoista uskotaan, että ne korvaavat pienet muoviset rasiat, joihin marjoja on kerätty. Kartonki laatikoilta odotetaan tätä, koska ne vähentävät muovisten rasioiden käyttöä ja mahdollisesti niiden käyttö voidaan lopettaa kokonaan. Myös on mahdollista, että EU yrittää saada laatikoille yhteensopiviksi maiden välillä ja helpottaen tuotteiden kuljetusta ja varastointia.
Tampereen tehdas
Tampereen tehdas on 3 hehtaaria iso automatisoitu tehdas, jossa on 130 työntekijää. Tampereen tehdas jalostaa pahvilaatikoita muille DS-Smith konsernin Suomen tehtaille ja neljälle muulle pienemmälle tehtaalle. Pahvilaatikoilla on hyvin vahvat kotimaiset markkinat, koska pahvilaatikoita ei kannata myydä ulkomaille, koska niitä tehdään lähes jokaisessa maassa. Tosin 1980-luvulla pahvilaatikoita vietiin Neuvostoliittoon. Tosin pahvilaatikoita voi tilata ulkomailta esimerkiksi. pizzeriat tekevät näin. Pahvilaatikoita kannattaa valmistaa Suomessa myös siksi, koska Suomi on Euroopan laitamilla, joten laatikoiden tuominen esimerkiksi Saksasta olisi liian kallista, Suomella on myös omaa paperi tuotantoa, joten se on myös siksi kannattavaa. Pahvit tuodaan paperitehtailta suurissa paaleissa ja ne tehdään kootaan pahvilaatikkotehtaissa.Englannista tilataan joitain materiaaleja.
Tampereen tehdas on ympäristöystävällinen, esimerkiksi sekajätteenmäärää on saatu laskettua 50%, tehtaassa noudatetaan suljettua kiertoa ja tämän lisäksi pahvijäte voidaan kierrättää taas uudestaan pahviksi tai kartanongksi. Tampereen tehdas sai FSC-sertifikaatin vuonna 2014 ja se voitti vuonna 2011 LEAN onnistumistarina palkinnon.
Pahvilaatikon valmistus
Pahvilaatikon valmistus alkaa laatikon myymisellä.
Ensin myyntiedustaja käy asiakkaan tilalla, näyttää malleja ja kun asiakas on valinnut haluamansa mallin, niin suunnittelija alkaa tekemään prototyyppiä, joka tehdään valmiiksi saakka ja sitten se lähetetään asiakkaalle. Asiakas kokeilee prototyyppiä, josta tehdään uusi malli ja sitten graafikot tai mainostoimisto tekevät laatikon ulkoasun valmiiksi.
Vaihtoehtoisesti asiakas kutsutaan tehtaalle, jossa asiakas, myyntiedustaja, designpäällikkö ja pakkauspäällikkö suunnittelevat sen yhdessä.
Kun laatikkomalli on hyväksytty. Aaltopahvirulla laitetaan muotoleikataan eli strassataan. Asiakas kokoaa laatikkonsa itse tai sitten Ahvenanmaalla tai Itä-ja Keski-Suomessa, joissa tilat ovat isoja asiakkaalla on yleensä laatikon kokoamiskoneet.
Tulevaisuus
Tulevaisuudessa yhä useammat viljelijät alkavat käyttämään moduulimittaisia laatikoita eli laatikoita joiden ulkomitat ovat 600x400mm, koska keskusliikkeet alkavat vaatimaan tätä yhä enemmän, sillä se helpottaa tuotteiden varastointia ja kuljetusta, kun laatikot saadaan laitettu päällekkäin ja näin ne saadaan laitettu pienempään tilaan. Myös yhä enemmän aletaan tehdä pienempiä pahvilaatikoita kartongista, sillä kartonki on halvempaa ja pienempää kuin aaltopahvi. Kartonkisista laatikoista uskotaan, että ne korvaavat pienet muoviset rasiat, joihin marjoja on kerätty. Kartonki laatikoilta odotetaan tätä, koska ne vähentävät muovisten rasioiden käyttöä ja mahdollisesti niiden käyttö voidaan lopettaa kokonaan. Myös on mahdollista, että EU yrittää saada laatikoille yhteensopiviksi maiden välillä ja helpottaen tuotteiden kuljetusta ja varastointia.
Varastointi Pinsiön taimistossa
30.10 ollut toinen retkikohteemme oli Pinsiön taimisto Ylöjärvellä. Pinsiön taimisto pitkäikäinen taimisto, joka on ollut toiminnassa viimeiset 50 vuotta, välillä Taimio Tapio nimellä ja välillä Metsähallituksen taimistona. Pinsiön taimistossa on kaksi varastoa, joista puhun nyt selvyyden nimissä varastoina I ja II.
Pinsiön taimistossa taimet nostetaan lokakuun ensimmäisenä päivänä riippuen siitä kuinka aikaisin asiakas haluaa taimensa. Avojuuriset pensaat nostetaan lokakuun puolivälissä vihreinä, jolloin taimen talveen sopeutuminen päättyy eli tuleentuminen. Tuleentumisen kesken päättymisellä ei ole mitään käytännön merkitystä taimistolle.
I Varasto
I Varasto on vanha konehuone, joka on jaettu kahtia paakkaamon, jossa on ruukutuskone ja kylmiöksi. Kun taimet on nostettu kasvit merkitään heti, koska keväällä kun taimia laitetaan myyntikuntoon ne kaikki näyttävät samalta. Taimen valmiusaste määrittää sen paikan kylmiössä.
Kylmiössä taimet turvetetaan ja laitetaan muovin alle, jotta taimet eivät kuivu. Kottikärryillä kipatut taimet laitetaan pressun alle, taimille on tehtävä näin 1-2 tunnin kuluessa etteivät taimet kuivu.
Kylmiö on eristetty pakkasvillalla ja jäähdytys kylmiössä käynnistyy, kun kylmiön lämpötila on 5 C ja taimia jäähdytetään juhannukseen saakka vastaavasti, kun talvilämpötila on -5, -9 C varastoon tuodaan lämmitin. Tämä on Pinsiön taimistossa todettu toimivaksi ratkaisuksi. Kun kylmiö on täynnä, kylmiötä valvotaan päivittäin, jotta lämpötila pysyisi oikeana ja mahdollisten sienitautien ja tuholaisten takia.
II Varasto
II Varasto on vanha navetta, joka on ennestään eristetty kylmiöksi. Kylmäkoneita tässä varastossa ei käytetä. Yleensä talvella tässä varastossa on lämmintä ( 5 C tai korkeampi). Taimet pidetään varastossa kylmänä laitammalla ne lumen alle ilman pressua.
Pinsiön taimistossa varastotappiot ovat suhteellisen pieniä, Eniten tappioita tulee ulkona säilytetyissä taimista, Koska varastotappiot ovat suhteellisen pieniä, niin hinnat pidetään vuodesta toiseen samoina.
Pinsiön taimiston tulevaisuus näyttää hyvältä, erityisesti viherrakentajat suosivat taimistoa, sillä he saavat sieltä hyviä taimia tarkoitukseensa. Pinsiön taimistossa ei näytä olevan minkäänlaista aikomusta muuttaa varastontiaan ja eihän siinä ole mitään muuttamista, jos se kerran toimii.
Pinsiön taimistossa taimet nostetaan lokakuun ensimmäisenä päivänä riippuen siitä kuinka aikaisin asiakas haluaa taimensa. Avojuuriset pensaat nostetaan lokakuun puolivälissä vihreinä, jolloin taimen talveen sopeutuminen päättyy eli tuleentuminen. Tuleentumisen kesken päättymisellä ei ole mitään käytännön merkitystä taimistolle.
I Varasto
I Varasto on vanha konehuone, joka on jaettu kahtia paakkaamon, jossa on ruukutuskone ja kylmiöksi. Kun taimet on nostettu kasvit merkitään heti, koska keväällä kun taimia laitetaan myyntikuntoon ne kaikki näyttävät samalta. Taimen valmiusaste määrittää sen paikan kylmiössä.
Kylmiössä taimet turvetetaan ja laitetaan muovin alle, jotta taimet eivät kuivu. Kottikärryillä kipatut taimet laitetaan pressun alle, taimille on tehtävä näin 1-2 tunnin kuluessa etteivät taimet kuivu.
Kylmiö on eristetty pakkasvillalla ja jäähdytys kylmiössä käynnistyy, kun kylmiön lämpötila on 5 C ja taimia jäähdytetään juhannukseen saakka vastaavasti, kun talvilämpötila on -5, -9 C varastoon tuodaan lämmitin. Tämä on Pinsiön taimistossa todettu toimivaksi ratkaisuksi. Kun kylmiö on täynnä, kylmiötä valvotaan päivittäin, jotta lämpötila pysyisi oikeana ja mahdollisten sienitautien ja tuholaisten takia.
II Varasto
II Varasto on vanha navetta, joka on ennestään eristetty kylmiöksi. Kylmäkoneita tässä varastossa ei käytetä. Yleensä talvella tässä varastossa on lämmintä ( 5 C tai korkeampi). Taimet pidetään varastossa kylmänä laitammalla ne lumen alle ilman pressua.
Pinsiön taimistossa varastotappiot ovat suhteellisen pieniä, Eniten tappioita tulee ulkona säilytetyissä taimista, Koska varastotappiot ovat suhteellisen pieniä, niin hinnat pidetään vuodesta toiseen samoina.
Pinsiön taimiston tulevaisuus näyttää hyvältä, erityisesti viherrakentajat suosivat taimistoa, sillä he saavat sieltä hyviä taimia tarkoitukseensa. Pinsiön taimistossa ei näytä olevan minkäänlaista aikomusta muuttaa varastontiaan ja eihän siinä ole mitään muuttamista, jos se kerran toimii.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)